Kunnallisvaalit jo kummittelee

Meillä oli tänään työväenyhdistyksen kokous. Uusi nimi vielä etsii paikkaansa suussa, me kun ollaan nykyään dynaamisesti ja virallisesti Koivukylän Sosialidemokraatit ry.

Kunnallisvaaleista riitti ihmisillä juttua ja kaikilla on mieletön draivi päällä. Pitkästä on sellainen fiilis, että onpas mukava harrastaa tätä järjestötoimintaa. Kunnallisvaaliehdokkaita tulvii yhdistyksen asetettavaksi ovista ja ikkunoista ja todennäköisesti suurin ongelma meille muodostuu siitä, mistä löydetää vanhemman polven ehdokas. Sellainen joka on reilusti yli viisikymppinen.

Jalkautumisiin löytyy porukkaa ilman minkäänlaista ongelmaa, ihmiset on valmiita tekemään näitä perusjuttuja. Uusien jäsenten vastaanottamiseen on suunniteltu oikein systeemit valmiiksi. Eipä voi kuin taputtaa karvaisia käsiään.

Yhdistyksemme myös linjasi tavoitteitaan puoluekokousedustajainvaalissa, emme tyydy vähempään kuin 20% vantaalaisten paikoista. Ja helpolla laskutoimituksella se tarkoittaa kahta edustajaa. Toivottavasti nyt vaan vantaalainen jäsenistö kokee vaikuttamisen paikan todelliseksi ja äänestää vähintään yhtä hyvin kuin aikaisemmin.

Huomenna on taas ohjelmassa loistava koulutus tulevissa kunnallisvaaleissa touhuaville. Ja näistä koulutuksistakaan ei voi olla kuin ylpeä. Vantaan TSL ja Kunnallisjärjestö järjesti Demariakatemian uusille vantaalaisille puolueen jäsenille ja sen pohjalta jatkettiin kouluttamista kunnallisvaaleihin liittyen. Loistava idea ja vielä parempi toteutus.

Niin Demarinuorissa kuin puolueessakin on väenpaljous johtopaikoille. Ehdokasta on niin montaa sorttia, että luulisi jokaiselle löytyvän jotakin. Innolla odotan kiertuetta puolueen puheenjohtajaehdokkailta, eiköhän Vantaallakin yksi stoppi tehdä.

Joskus se elämä hymyileekin.