Muuttopuuhissa

Huhhuh. Me ei kyllä muuteta pitkään aikaan.

Viime sunnuntaina oli virallinen päivä ja kylläpä sitä hommaa riitti. Lauantaina vielä piipahdin nuorisopiirin syyskokouksessa ja kylläpä tuntui mukavalta, kun ensi vuodelle rooli on tilintarkastaja. Vaikka vuosia iän puolesta olisi vielä riittänyt, alkaa homma jo yli kymmenen vuoden jälkeen maistua hieman mauttomalta. Mukava on silti seurata sivusta sitä pyörän uudelleen keksimistä...

Kämppä on ihan kaaos, joten ainakin daamien treenailut on vähäksi aikaa meillä unohdettava. Kova tavoite on saada koti jouluksi kuntoon, edessä siis monta kiireistä iltaa.

Mimosa aloitti maanantaina uudessa tarhassa ja ei auta kuin lasten uskomattomaa sopeutumiskykyä. Ensimmäinen päivä meni penkin alle, tyyppi ei suostunut syömään tai nukkumaan ja puolen tunnin välein liimautui ikkunaan kiinni odottamaan äidin tuloa.

Jo seuraavana päivänä se oli kuin kala vedessä ja ei olisi malttanut lähteä tarhasta pois, kun kävin sen vähän aikaisemmin hakemassa.

Eilen käytiin Alepassa kaupassa ja mut valtas aika nostalginen fiilis. Ihan kun olis kotiinsa tullut. Jostain syystä, vaikka Hakunilassa olen asunut koko lapsuuden ja nuoruuden, tuntui kuin olisi kotiinsa tullut. Ja sattuman oikusta, juuri kun fiilistelin tomaattitiskin luona, Kössi käveli kaupasta sisään...