Vietin viikonlopun Kisakeskuksessa Vantaan Demariakatemialaisten kanssa. Akatemian viimeinen virallinen tapaaminen järjestettiin kaksipäiväisenä seminaarina Pohjan kunnassa, Kisakeskuksen upeissa maisemissa.
Ohjelmassa oli rastirata, jossa Mölsän Jukan kanssa pidimme TSL:n rastia pystyssä kodassa, nuotion loimussa. Muutenkin viikonloppu oli idyllinen. Kisakeskuksen mahtavat ruuat saivat mahan pullolleen ja illalla lauloimme kolmisen tuntia työväenlauluja.
Olisihan sitä tietysti viikonlopun voinut huonomminkin viettää.
Mielenkiintoista oli sunnuntaina pidetty työväenyhdistysten kehittämissessio, jossa nämä uudet puolueen jäsenet pohtivat oman työväenyhdistyksensä kehittämistä ja kehittämisideoiden eteenpäin viemistä. Kovin monen suusta tuli toive uusille jäsenille pidettävästä perehdyttämistilaisuudesta ja siitä, että kokousten ohella olisi aikaa myös keskustella.
Ja totta tosiaan, eihän se montaa minuuttia aikaa veisi, jos joka ikinen uusi jäsen saisi puhelun oman yhdistyksen puheenjohtajalta ja saisi kertoa omista haluistaan yhdistystoiminnassa.
Ja eihän se paljoa vaatisi, jos kokousta ennen tai sen jälkeen, muistaisi kysyä niiltä uusilta jäseniltä enemmänkin kuulumisia, kuin että onkos ilmoja pidellyt.
Sain taas valaistuksen ja ne yksinkertaiset pienet asiat saivat jälleen kerran uuden merkityksen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti