Myrsky vesilasissa

Punainen Myrsky ja samalla Laulu Palaa -risteily on takana päin. Ja ihan hävettää sanoa, multa jäi työväenlaulut laulamatta.

TODELLA pitkästä aikaa pääsi nauttimaan toverien seurasta, ainakin kohtalaisesta ruuasta ja siitä, ettei puhelin soinut ja excel-taulukko kummitellut päivityksiään.

Pääsin myös osallistumaan Demarinuorten vaalikampanjan avaukseen, josta kyllä paikallinen media oli yllättävän vähän kiinnostunut. Pallot kädessä kuljimme pitkin Turun ostoskävelykatua ja kun megafonin ääni alkoi kuulua, innostuin. Jee, vaikka meitä ei ole kuin nelisenkymmentä, ainakin me pidetään meteliä. Mutta lyhyeen loppui innostus. Se megafoni olikin turkistarhauksen vastustajilla. Vaihdettiin silti parit flaijerit.

Tori oli hiljainen ja ihmisiä sai etsiä. Silti se kampanja on nyt virallisesti avattu ja innolla odotan tulevia telkkari- ja radiomainoksia.

Laivalla olisi ollut ohjelmaa, jos olisi ollut vastuuntuntoinen osallistuja ja kurkkaillut välillä sitä lärpäkettä, joka kuoressa lippujen mukana tuli. Uusi kokemus oli myös hytti autokannen alapuolella, siellä sikaosastolla. Tosin hyvät bileet siellä ainakin aamuyöstä oli. Tai siis niin ne muut kertoi.

Vesi maistui sunnuntaina kotimatkalla ja junassa oli mukava nollata mennyttä viikonloppua. Matkaseura oli mitä mahtavinta ja nyt jaksaa taas painaa nämä viimeiset viikot.

Antti oli viettänyt vissiin hiljaisen viikonlopun, koska puhelin lauloi ja hommia tuli koko viikonlopun edestä. Aamu alkoi nettisivujen päivittämisellä ja Kristallipallon äänestyksellä. Tästä se taas lähtee.

Pahasti kyllä vaikuttaa siltä, että se 19.3. alkava loma tulee tarpeeseen. Pitää nimittäin juhlia aika paljon, kävi niin tai näin.