Eilen oli taas asunnon näyttö ja kuusi seuruetta olivat täällä kurkistelemassa. Kaksi näistä porukoista oli ollut todella kiinnostuneita, toinen kökkinyt täällä melkein koko näytön ajan. Silti ei kukaan ollut tarpeeksi kiinnostunut tehdäkseen tarjousta. Ärsyttävää!
Eilen käytiin Maalaismarkkinoilla, mukavasti tuli vettä taivaalta ja kastuttiin ihan litimäriksi. Ja pakko oli ostaa pakolliset valkosipulimajoneesit ja mansikkamehut.
Aamulla oltiin neuvolassa 5-vuotistarkastuksessa. Mimosa vetää pituudessa huimasti käyrien yläpuolella ja painossa on juuri alle ihannepainon. Mistä jäinkin miettimään, miltä tuntuisi jos noin nuorena todettaisiin lapsen olevan ylipainoinen.
Meidän heinäsirkka on ainakin vaatteita ostaessa ihan liian laiha, housuja joudutaan köyttämään kiinni vaikka minkälaisilla naruilla ja neuvolasta tulee tuomio, että ihannepainoinen. Minkähänlaisen tuomion se normaalipainoinen sitten saa?
Oli kyllä mukava käydä neuvolassa. Emotionaaliset, motoriset, kielelliset ja kaikki
muutkin taidot on reippaasti yli vaatimustason. Jos kaikki lapset olisivat näin
kehittyneitä, olisi neuvolatyö liiankin tylsää.
Mukavintahan tässä oli se, anoppini suu sulkeutuu taas vähäksi aikaa. Minä kun kuulemma kasvatan lastani täysin väärin periaattein ja tulen karvaasti vielä kokemaan itsepäisyyteni. Heh heh ja pitkä nenä!
Ikeassakin käytiin tutkailemassa kunnon vaatekaappia. Ah, kun se päivä koittaa, kun kaikki vaatteet mahtuu nätisti ja siististi yhteen ja samaan vaatekaappiin järkevästi järjestettynä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
ne ostajat odottaa, että asunto on ollut vielä vähän aikaa myynnissä, sillai sopivasti, että teidän toivo menee ja myytte sitten muka halvemmalla, kun joku viimein olis ostamassa. ne on sillai ovelia ;)
Lähetä kommentti