Taas on yksi joulu takana.
Teimme rohkean päätöksen ja vietimme ensimmäistä kertaa joulun kotona. Kaikki aikaisemmat joulut on kulunut Jussin vanhempien luona tai SAKKIn joululomaleirillä. Ja kylläpä oli painetta.
Meidän mummo ja pappa tuli meille, nekin oli ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen joulun täällä etelässä eikä sukulaisissa Kiuruvedellä. Mukavasti meni, mutta jotenkin tällä kertaa jäi olo, että tässäkö se oli.
Oli myös erilainen joulu lahjojen suhteen. Ostettiin kaikille pariskunnille lahjaksi World Visionin kautta jotain hyödyllistä; moskiittoverkkoja, puun siemeniä ja terveystarkastuksia. Oltiin tyytyväisiä itseemme, kun ei kerrankin höyrähdetty turhuuksiin.
Ja kylläpä oli mukava käydä anopin luona kylässä ja kysellä mitä pitivät lahjasta. "Voishan sitä joululahjaksi saada muutakin kun ilmaa", kuului rakkaan anopin suusta. Lamaannuin täysin ja tuijotin suu auki pystymättä sanomaan sanaakaan. Jussi yritti selittää mikä lahjassa oli ideana ja vastauksena saimme "No haluatteko itse muka samanlaisen lahjan ensi vuonna?".
Mitäpä siihen muuta sanoa, kuin kyllä, kiitos kahvista ja heippa.
Uskomatonta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti