Neuvottelun kiihkoa

Liittokierros ja sopimusneuvottelut! Viimeinen kaksi viikkoa on töissä kulunut neuvottelujen edistymisestä seuraillessa, tai pikemminkin odotellessa. Päivä päivältä pienempien alojen toimitsijoiden mustat silmänaluset kasvaa. Helsingin majoituskapasiteetti paukkuu ja sisseimmät neuvottelijat on pistetty miniristeilylle yöpymään. Keskiviikkoisen valtuuston kokouksen seuraaminen oli kyllä sitten siistiä.

Mun metalliin töihinmeno sattui sopivaan aikaan. Inhottavaahan se on, että tupo jäi vain haaveeksi, mutta todella mielenkiintoista nähdä aitiopaikalta, miten näinkin isossa liitossa neuvottelut tapahtuu.

Osittain viime viikosta johtuen tuntuu, ettei viikonlopun kahden päivän mittainen vapaa riitä millään. Pari viikkoa pitäisi vielä jaksaa ja sitten odottaa viiden viikon kesäloma. Onneksi kaikista venkslailuista huolimatta meillä on neljä viikkoa samaan aikaan lomaa. Kaikki suunnitelmat on auki ja toivottavasti pystynkin pitämään avoimen mielen. Mikään ei ärsytä enempää kuin stressi siitä, mitä kaikkea pitää ehtiä loman aikana tekemään.

Ensimmäistä kertaa Vantaan kaupunki tarjosi mahdollisuutta säästää kesän päivähoitomaksuissa järkevällä tavalla. Jokainen vapaa viikko kesäkuun alusta elokuun puoleen väliin on ilmainen. Niinpä siis mekin päätettiin pitää Mimosa 8 viikkoa kesälomalla. Ensimmäiset kaksi viikkoa avittaa muutamana päivänä mummo. Ja kylläpä huomasi, miten on vanhemmat saaneet järjestettyä lapselle hoitoa. Tällä viikolla Mimosan 20-päisestä tarharyhmästä jäljellä oli enää kuusi, ensi viikolla jatkaa enää kaksi. Loistava systeemi ja onnittelut sille, joka idean on keksinyt. Hoitajatkin saavat joskus pitää lomansa rauhassa ja varmasti ne lapset, jotka kesällä tarhassa päivänsä viettävät, saavat erikoispäiviä retkineen ja erikoisohjelmineen.

Mukavaa, että on välillä jotain hyvääkin sanottavaa siitä kunnallisesta päivähoidosta, jota puolustan hamaan loppuun saakka.

Savutonta vaiko unta?

Istuin Vantaan Ammattiopisto Varian johtokunnan kokouksessa ja asialistalla oli mm. oppilaitoksen järjestyssäännöt. Ja niistäkös keskustelua riitti.

Uutena asiana edelliseen verrattuna oli listaan otettu "Varia on savuton oppilaitos." Oppilaitoksen rehtori sekä muutama toveri oikealta olivat aidosti sitä mieltä, että kun säännöissä lukee ettei saa polttaa, ei ihmiset silloin polta.

Yritin kysyä, että missä ne 1000 opiskelijaa sitten käy vetämässä sen tupakkansa, kun todellisuus ei tule muuttumaan. Ongelmaa ei vaan kuulemma ole. Kun asiaa on positiivisessa hengessä jo opiskelijoille opetettu. Ja eihän alle 18-vuotiaat saa edes lain mukaan polttaa. Ja tupakkalaki kieltää niin silloin ei tule ongelmaa.

Mä olen ensimmäisestä kokouksesta asti saarnannut rehtorille siitä, kuinka opiskelijat ja koulun henkilökunta pitää ottaa mukaan kaikkiin tämmösiin, että jo valmisteluvaiheessa saadaan ihmiset sitoutettua. Iso askel tultiin taaksepäin ja sain taas muistutuksen siitä, että kyllä ollaan kaukana oikeasta kehittämisestä. Turhaa on ollut tämäkin lähes kolmen vuoden paasaus.

Opiskelijoille sentään oli suunniteltu muokattavan rautalankaversio, josta tyhmempikin ymmärtää, mitä rehtori on ajatellut sääntöjen tarkoittavan.

Ärsyttää!