Liittokokoukset on käyty ja Juhannuskin taas vietetty punaisissa tunnelmissa.
Tänä vuonna taas saatiin kasaan lähes 30-päinen porukka ja niin pirun mukavaa oli. Perinteisen petankkiturnauksen voitto meni taas jo perinteiseen tapaan Haarahiltunen-Kuntsi -talouteen ja tuttuun tapaan voiton makeista kulauksista pääsi nauttimaan muutama muukin toveri.
Juttua riitti myöhään (tai aikaiseen) yöhön saakka, kokko saatiin palamaan ja oli muuten isompi, kuin vastarannalla.
Sipoo näytti kauneimman puolensa, kun aurinko paistoi koko lauantaipäivän ja nahkahan siinä paloi, yllätyksellisesti.
Viimeinen työviikko on vielä edessä, sitten koittaakin ansaittu kuuden viikon loma.
Pientä jännityksen poikasta riittää vielä ennen syksyn töihin palaamista, kun paperit on sisässä muihin hommiin, katsellaan miten käy.
Pohjantähti-leiri killottaa jo mielessä. Ja taas harmittaa, kun jälleen kerran kotkaleiri jää käymättä. Ehkäpä sitten ensi kesänä...
Viikonloppuna on pitkästä aikaa taas häät, joihin pääsee laittautumaan. Mekko on ostettu ja kampaaja varattu. Nyt vaan pitää saada punaisena helottava iho ja niin morsian kuin anoppikin rauhoittumaan. Piimä tepsii ihoon, mutta ei kellään olisi keinoja hysteeriseen kälyn tai anopin hoitoon?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Pitkäaikaisella kaasokokemuksellani voin painokkaasti kehottaa hysteerikkoja pitämään turpansa kiinni ja muistuttaa samalla, että nämä eivät ole heidän juhlansa. Tämä siis äärimmäisenä keinona.
Lähetä kommentti